Suomi on suvaitsematon maa

Terveisiä Kaliforniasta! Olen ollut täällä nyt 1,5 kk tämänkertaisesta 3 kk:n oleskelustani. Tämä on myös samalla ensivierailu täällä uudella mantereella. Olen seurannut ja samalla myös päässyt osallistumaan tämän yhteiskunnan arkielämään ruohonjuuritasolla ja tämän pohjalta on syntynyt tiivistetyssä muodossa tämän "väliraportin" otsikkoteksti – Suomi on suvaitsematon maa. Seuraavassa perusteluni tälle otsikoilleni.

Suomessa ei sallita menestymistä vaan kaiken pitää perustua tasapäistämiseen. Ja tuo tasapäistäminen pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaalla verotuksella. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että kansalaiset ovat tottuneet odottamaan ja myös vaatimaan valtiolta ja kunnilta palveluita koko rahan edestä ikään kuin itsestään selvyytenä. Ja tämä puolestaan on johtanut yhteisöllisyyden heikkenemiseen, monin paikoin jopa täydelliseen katoamiseen suomalaisten keskuudessa. Suomi on vakavahenkinen ja harmaa maa, jonka tyytymätön kansa purkaa kiukkuaan ja pahaaoloaan monin surullisin tavoin. Olemme suorittajakansa, joka kerää veroja pyörittääksemme järjettömät mittasuhteet saanutta tunnotonta byrokratiakoneistoa, jonka tehtävä olisi palvella meitä…

Suomessa kartetaan aitoa yrittäjyyttä ja markkinataloutta. Yrittämistoiminnan edellytykset on tehty Suomessa erittäin vaikeiksi ja työhön kannustaminen törmää jo alkumetreillä byrokratian verkkoihin. Arvonlisäverotus, työllistämisen sivukulut ja kolmikantasopimiseen perustunut vuosikymmenien ajan jatkunut palkkausjärjestelmän ylläpito on vienyt maaltamme kilpailukyvyn, työllistämismahdollisuudet sekä palvelun laadun. Koneet ovat korvanneet ihmisen ja toteutamme jotain järkyttävää sekasuunnitelmataloutta hukaten inhimillisiin voimavaroihin perustuvan dynamiikan. Kaikki pyritään saamaan aikaan ikään kuin säätönuppia kääntämällä. Suomi on insinööriyhteiskunta.

Suomessa ei sallita erilaisuutta. Tämä ei koske pelkästään maahanmuuttajia tai ihonväriä vaan ylipäätänsä erilaisuutta sellaisenaan ja läpi koko yhteiskunnan. Tämä johtunee myös paljolti siitä, että järjestelmä on rakennettu siten, että yhteiskunta pyrkii kantamaan mahdollisimman laajan vastuun kaikesta jättäen yksilön vastuun kohtuullisen matalalle tasolle. Perinteisimmillään suvaitsemattomuus näkyy suhteessa ihonväriin, maahanmuuttajiin, uskontoihin ja seksuaaliseen suuntautumiseen. Suvaitsemattomuus kumpuaa ahdasmielisyydestä ja heikosta itsetunnosta ja varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina suvaitsemattomuus vaan vahvistuu entisestään.

Mikä täällä sitten erottuu edukseen suhteessa Suomeen?

Arvonlisäveroa vastaava vero on suuruudeltaan 7,5 %. Tämä jo sellaisenaan johtaa kuluttajahintojen olennaisesti edullisempaan hintatasoon. Siihen, kun lisätään kilpailun monipuolinen rakenne ja markkinoiden koko, on hintataso täysin erilainen kuin Suomessa. Elintarvike- ja päivittäistavarakaupan ketjut ovat myös voimakkaammin profiloituneita, mikä mahdollistaa myös taloudellisesti erilaisista lähtökohdista olevien kuluttajien laajemmat ostomahdollisuudet. Tästä vaikkapa erinomaisena esimerkkinä mm. Outlet Store -kaupat, joiden valikoima vastaa hyvinkin suurehkoa K-Supermarketti yhdistettynä Alkolla.

Kauppojen kassojen apuna on nuoria tai työelämän ulkopuolelle syystä tai toisesta syrjäytyneitä ihmisiä pakkaamassa asiakkaiden ostoksia kasseihin ja osallistumassa omalta osaltaan yhteiskunnan arjen toimintaan. Tämä on osa kauppojen yhteiskuntavastuuta. Ja homma pelaa ja ihmiset ovat sosiaalisessa kontaktissa aivan erilailla. Tämä on toiminta on paljon muutakin kuin pelkästään small talkia.

Hyväntekeväisyysjärjestöt ja palvelujärjestöt ovat syvällä yhteiskunnan perustoiminnoissa. Ne ovat myös monin eritavoin verkottuneet ympäröivän yrityselämän kanssa yhteen. Näiden järjestöjen toiminta korvaa monin paikoin niitä asioita, mitä Suomessa on Kelan vastuulla. Vapaaehtoistyö on täällä sisäänsyntynyt toimintatapa ja koskee kaikkia ikäryhmiä niin vapaaehtoistyön tekijöiden kuin tekemisen kohteiden osalta. Yrityselämässä hyväntekeväisyyteen ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen luetaan meriitiksi sekä joskus saattaa myös avata ovia ihmisten omissa urapyrkimyksissä. Koulujen toiminnan tukemiseen osallistuvat vanhemmat hyvin laajasti ja samoin ympäröivä elinkeinoelämä ja palvelujärjestöt ovat mukana kouluvuoden toteuttamisessa. Tämä kaikki näkyy voimakkaana yhteisöllisyytenä, välittömyytenä ja yhteenkuuluvaisuuden tunteena.

Ravintolapalveluiden tarjonta on monipuolista ja hyvin laadukasta. Palvelu pelaa ja hinnat ovat järkevällä tasolla. Tämä perustuu paljolti siihen, että kilpailu asiakkaista on aitoa ja asiakaspalvelussa oleva henkilöstö saa valtaosan tuloistaan tipeistä eli laskujen loppusummaan lisättävästä palvelurahasta, minkä taso on 15 %:n luokkaa. Tämä kannustaa tekemään parhaansa aivan toisella tapaa kuin kankeat MaRa:n taulukkopalkat. Ja tämän myös huomaa helposti ravintola-asiakkaana palvelutilanteissa.

Tässä siis joitain havaintojani kuluneiden vajaan kuuden viikon jaksolta täältä Kaliforniasta. USA ja Kalifornia ovat olleet itselleni myönteinen yllätys. Täällä on positiivinen vire yllä ja elinkeinoelämän suunta on ylös- ja eteenpäin. Täällä on vahva yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden henki sekä yhdessätekemisen meininki. Täältä ei ole talkoohenki hävinnyt kuten Suomesta, jossa jo pitkälti toistakymmentä vuotta perusajatuksena on ollut yksilökeskeinen ajattelutapa – minulle, heti ja mahdollisimman paljon. USA on huomattavasti suvaitsevaisempi maa kuin Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu